Psykoterapiaviitekehys
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja hyväksymis- ja omistautumisterapia
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tarkastellaan miten ajatukset, tunteet, keholliset tuntemukset ja käyttäytyminen vaikuttavat toisiinsa. Työskentely on päämäärätietoista, jossa vahvistetaan ratkaisuja edistäviä toimintatapoja, tunnistetaan ajatusvirheitä, tehdään altistamista itselle vaikeille tunteille ja pyritään vähentämään välttämiskäyttäytymistä. Lisäksi harjoitellaan erilaisia taitoja, kuten ihmissuhdetaitoja, hyväksyvän tietoisen läsnäolon taitoja, sekä itsemyötätuntotaitoja.
Hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) tavoitteena on lisätä psykologista joustavuutta, eli ns. mielen joustavuutta. Se tarkoittaa itselle merkityksellisen elämän tunnistamista ja siihen liittyvien tekojen toteuttamista, kykyä suhtautua itseen lempeämmin ja myötätuntoisemmin sekä läsnäoloa nykyhetkessä. Psykologisen joustavuuden vahvistuminen lisää hyvinvointia ja auttaa selviytymään vastoinkäymisissä.
Psykoterapia
Psykoterapia on vuorovaikutussuhde, joka koostuu säännöllisistä tapaamisista psykoterapeutin kanssa. Se edellyttää asiakkaalta motivaatiota omien sisäisten esteiden tutkimiseen ja tarkastelemiseen, sekä halua työskennellä omien vaikeuksien kanssa. Siksi sen oikea-aikaisuus on tärkeää.
Psykoterapiaan voi hakeutua, vaikkei olisi mielenterveysongelmaa. Oleellista on, että haluaa apua ongelmaansa ja on motivoitunut työstämään asioitaan psykoterapeutin kanssa. Vastaanottoajan voi varata esimerkiksi kuormittavan elämäntilanteen vuoksi.
Psykoterapia voi toteutua yksittäisinä käynteinä, lyhytpsykoterapiana tai pitkäkestoisena psykoterapiana.
Yksittäisten käyntien tapaamiset sovitaan asiakkaan tarpeiden mukaan ja se voi koostua esimerkiksi 3– 8 omakustanteisesta tapaamisesta.
Lyhytpsykoterapia koostuu yleensä 10-20 tapaamisesta. Se voi toteutua mm. omakustanteisesti tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella.
Psykoterapian on todettu olevan vaikuttava hoito- ja kuntoutusmuoto mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen, traumaperäiseen stressihäiriöön tai pakko-oireiseen häiriöön. Tällöin psykoterapia voi kestää useamman vuoden ja siihen on mahdollista hakea Kelan tukea. Se edellyttää lääkärin toteuttaman psykoterapia-arvion ja B-lausunnon.